Viipuri

”Viipuria ei enÀÀ ole, Sortavalaa ei enÀÀ ole, Laatokkaa ei enÀÀ ole – lapsuutta ei enÀÀ ole.” Palatessaan sotavuosien jĂ€lkeen Suomeen Anni on nuori nainen. Kaikki on nyt toisin, mutta koskettaessaan jĂ€lleen auringon lĂ€mmittĂ€mÀÀ valkorunkoista koivua hĂ€n tietÀÀ olevansa kotona. Anni tapaa rakkaan isoĂ€itinsĂ€ Ida Marian, ikĂ€vöimĂ€nsĂ€ sukulaiset. Eniten hĂ€ntĂ€ askarruttaa huomattavan varallisuuden hankkinut tĂ€tinsĂ€, salaperĂ€inen, aina omia teitÀÀn kulkenut Mirjami. Juhannuksena monet asiat puhutaan julki. Hirvisaari kertoo unohtumattomasti 1940-luvun Suomesta ja ihmisistĂ€, jotka ovat menettĂ€neet paljon. He elĂ€vĂ€t kuitenkin vapaassa maassa, jossa jĂ€lleen on rauha.