(0)

Henrik VI: Kolmas osa

e-bok


KiihkeÀ ruusujen sota kiertyy kohti veristÀ pÀÀtöstÀÀn, jossa kukaan ei ole turvassa. Valta tempautuu kÀdestÀ toiseen, puolta vaihdetaan hÀikÀilemÀttÀ.

GLOUCESTER: Vajoaako Lancasterin valtaa himoitseva veri maahan? MinĂ€ kuvittelin, ettĂ€ lentoonhan se nousee. Kas kun miekka itkee Henrik-paran kuolemaa. Vuodattakoot noita punaisia kyyneliĂ€ kaikki, joiden mielessĂ€ on Yorkin huoneen tuho. Jos sinussa on vielĂ€ kipinĂ€nkÀÀn verran elĂ€mÀÀ, niin mene helvettiin ja kerro terveisiĂ€ – pistÀÀ vielĂ€ kerran sillĂ€ minussa ei ole sÀÀliĂ€, ei pelkoa, ei rakkautta.

Ruusujen sota kiertyy kohti veristÀ pÀÀtöstÀÀn Shakespearen kolmannessa Henrik-nÀytelmÀssÀ, joka jatkaa tarinaa suoraan toisen osan lopusta ja pÀÀttyy uhkaavasti siihen, mistÀ Rikhard III alkaa. Kuningas Henrikin ympÀrillÀ valta tempautuu kÀdestÀ toiseen, puolta vaihdetaan hÀikÀilemÀttömÀsti. Kukaan ei ole turvassa kun punainen ja valkoinen ruusu ottavat yhteen. Inhimillisen heikon Henrikin ja Yorkin poikien rinnalle nousevat soturikuningatar Margareetan, "verikoura" Cliffordin ja kuninkaantekijÀn, Warwickin herttuan voimahahmot.

William Shakespearen syntymÀpÀivÀstÀ ei ole sÀilynyt tarkkaa tietoa, mutta hÀnet kastettiin synnyinkaupungissaan Stratford-on-Avonissa 26.4.1564 oletettavasti muutaman pÀivÀn ikÀisenÀ, ja hÀnen merkkipÀivÀnÀÀn pidetÀÀn yleisesti huhtikuun 23:tta. HÀn syntyi melko varakkaaseen perheeseen ja kÀvi paikallista latinakoulua ainakin muutaman vuoden. Vuonna 1582, ollessaan 18-vuotias, hÀn meni naimisiin 26-vuotiaan Anne Hathawayn kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, Susanna 1583 ja vuonna 1585 kaksoset, tytÀr Judith ja myöhemmin 11-vuotiaana kuollut poika Hamnet. Monilta osin Shakespearen vaiheista ja toimista ei ole tÀsmÀllistÀ tietoa, mutta 1590-luvulla hÀn alkoi saavuttaa mainetta Lontoon teatteripiireissÀ. EnsimmÀiset painetut teokset olivat runoelmia, ja useimmat nÀytelmÀt ilmestyivÀt painettuina vasta tekijÀn kuoleman jÀlkeen kootuissa teoksissa, ns. ensimmÀisessÀ foliopainoksessa 1623. Teattereissa niitÀ kuitenkin esitettiin paljon, ja uusia nÀytelmiÀ syntyi tiuhaan, joskus kolmekin vuodessa. EnsimmÀinen Shakespearen kirjoittamaksi tiedetty nÀytelmÀ on vuonna1592 esitetty Henrik VI. Shakespeare kuului myös teatteriseurueisiin ja oli yksi Globe-teatterin omistajista. TodennÀköisesti viimeinen nÀytelmÀ on 1611 ensiesityksensÀ saanut Myrsky, mutta senkin jÀlkeen hÀn kirjoitti muutamia nÀytelmiÀ yhteistyössÀ toisten nÀytelmÀkirjailijoiden kanssa. 1610-luvulla hÀn jÀtti Lontoon ja teatterin ja vetÀytyi Stratfordiin, missÀ hÀn kuoli 52-vuotiaana 23.4.1616.