Rakkautta ei voi ansaita, ei vaatia eikä ostaa, sillä rakkaus elää vain täydellisessä vapaudessa. Mutta rakkaudelle voi avautua. Sille avautuu se, joka kokee tarvitsevansa rakkautta eikä rakkautta ymmärrä tarvitsevansa kukaan muu kuin se, joka on kohdannut heikkoutensa, oman rakenteellisen avuttomuutensa. Heikkous on siis ihmisen arvokkain ominaisuus, sillä se vie sen ääreen mitä hän kaikkein eniten tarvitsee: rakkautta. Toisin sanoen rakkaus tulee sinne, minne nöyryys on muokannut maaperää. Älä siis murehdi sitä, onko rakkautta olemassa, pohdi sen sijaan sitä, että onko sinussa nöyryyttä.