(59)

Margaretan synti

ljudbok och e-bok


”MinĂ€ osaan keittÀÀ myös lemmenjuomia, mutta miksi uhrata yrttejĂ€ sellaiseen mieheen, joka ei ole koskaan tiennyt, mitĂ€ rakkaus tarkoittaa.”

Noita. Huora. Murhaaja. Nuori Margareta on tuomittu kuolemaan miehensÀ murhasta ja odottaa Turun raatihuoneen kalseassa tyrmÀssÀ tuomionsa tÀytÀntöönpanoa. Kukaan ei ole epÀillyn puolella. Juoruilevien kaupunkilaisten mielissÀ Margareta on kohtalonsa ansainnut.

Kaupunginpalvelija Jakob huolehtii vangitusta naisesta. Teloituksen lĂ€hestyessĂ€ Margareta kertoo Jakobille tarinaansa, ja lopulta Jakob ei voi olla pohtimatta, onko Margareta todella syyllinen, ja jos on, niin mihin? Odotusten, ennakkoluulojen ja perinteiden kahlitsemassa yhteisössĂ€ yhdellĂ€ jos toisella on salaisuuksia – mutta toisten salaisuudet ovat kuolettavampia kuin toisten.

Margaretan synti maalaa lukijan mieleen elÀvÀn kuvan 1600-luvun Turusta, sen miljööstÀ ja asukkaista, saa sen mutaiset kadut lipsumaan saappaan alla ja torin runsaat tuoksut tunkeutumaan tajuntaan. ElÀvimmÀksi nousee kuitenkin kuva tuomitusta naisesta, joka maksaa janoamastaan vapaudesta sen kaikkein kovimman hinnan.

Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka löysi Margareta Kittin tarinan Turun raadin pöytÀkirjoista. HÀn on opiskellut kansatiedettÀ ja folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa.

”Jokainen haluaa kertoa oman tarinansa myös Margareta KittistĂ€. Yksi on sitĂ€ mieltĂ€, ettĂ€ myrkky oli elohopea, toinen puolustaa ukonhattua, kolmas puhuu torajyvĂ€stĂ€ tietĂ€mĂ€ttĂ€, ettei sillĂ€ saa aikaiseksi mitÀÀn kummempaa, ei ainakaan niissĂ€ mittasuhteissa. He puhuvat liemistĂ€, keitoista, yrittijuomasta ja vispikakusta. MinĂ€ pidĂ€n siitĂ€ versiosta, jossa on kyykÀÀrme. Minua harmittaa, etten keksinyt sitĂ€ itse.”


UpplÀsare: Talvikki Eerola
LĂ€ngd: