Shakespearen vimmaisten ja terÀvien kuningasnÀytelmien komea pÀÀtösosa on esikuvaansa kunnioittava poliittisen nuorallatanssin taidonnÀyte.
KARDINAALI WOLSEY:
Oi, miten kurja on se raukka, jonka onni riippuu
ruhtinaiden suosiosta! HeidÀn hymynsÀ,
jonka lÀmpöön pyrimme - heidÀn herkÀn puolensa -
ja heidÀn tuomansa tuhon vÀliin mahtuu
enemmÀn pelkoa ja tuskaa kuin sota tai naiset
saavat aikaan; ja kun hÀn viimein lankeaa,
hÀn lankeaa kuin Lucifer, vailla toivoa.
Kuudesta vaimostaan tunnettu kuningas Henrik VIII (1491-1547) on Shakespearen nÀytelmÀssÀ monisÀrmÀinen, kunnioitettava hahmo. Hovin ja kirkon valtajuonitteluun kytkeytyy kuninkaan avioero katolisesta Katariina Aragonialaisesta sekÀ uusi suhde Anne Boleyniin, josta tuli kuningatar Elisabet I:n Àiti. Teos on kirjoitettu Elisabetin seuraajan Jaakko I:n valtakaudella.